Koti-Kalevan Kisat!

Pitkään ja hartaasti odotetut koti-Kalevan Kisat Jyväskylässä alkavat olla ohi, kun viimeistä kilpailupäivää vielä tänään viedään. JKU oli loihtinut Harjulle kerrassaan mainiot karkelot. Loistavien kelien ja hyvin luotujen Keski-Suomen omien urheilijoiden menestysodotusten ansiosta kenties ainoa ongelma (joskin positiivinen sellainen) oli ahtaaksi jääneet katsomot, jotka suorastaan pullistelivat väkeä. Eikä yleisön tarvinnut pettyä, sillä heti torstaina alkanut mitalisade ropisi Jyväskylän ohella ainakin Saarijärvelle, Jämsään ja Äänekoskelle.

Vesipistettä tuli hyödynnettyä joka kierroksella.

Oma 10,000 metrin kisa juostiin jo torstai-iltana. Aikataulua suunniteltaessa ajatuksena oli, että torstaina kisa päästäisiin käymään läpi mahdollisimman myöhään illalla, jolloin keliolosuhteet olisivat viileämmät. "Hintana" tälle oli mediapimento TV:ssä, kun YLE ei valitettavasti torstain juoksuista lähetystä tee (Live-kuva YLE Areenassa ei paljoa resursseja veisi?).

Viileästä kelistä ei kuitenkaan juuri voinut puhua, sillä torstai sattui olemaan se loppuviikon pahin hellepäivä. Vielä iltakahdeksalta aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ja lämpöä varjossa oli yli 26 astetta - siis perinteinen Kalevan Kisojen kympin keli (keskimäärin neljänä vuotena viidestä?!). Tämä ei tietysti nostattanut tällaisen kehnon hellejuoksijan omia menestysodotuksia. Onneksi kisajärjestäjät tekivät kaiken voitavansa: takasuoralla tarjolla ollut kylmä vesi, pesusienet ja suihku kantoivat ainakin minut kisan läpi.

Oma ratakunto ei ole viime vuosina enää ollut kovinkaan timanttinen koulukiireistä ja vähemmästä ratajuoksuun panostamisesta johtuen. Kesän ensimmäisen ratatreenin tein pari viikkoa aiemmin, ja kaudenavaus helteisissä aluemestaruuskisoissa Seinäjoella oli viimevuotiseen tapaan varsin kehno (5000m 15:34). Uskoin kuitenkin ratatuntuman parantuvan nopeasti, joten asetin kalevalaisiin tavoitteeksi 75 sekunnin kierrokset, mikä tekisi loppuajaksi 31:15. Kolmen kärkikaverin jäätyä kisasta pois arvioin ajan riittävän pisteille. 

Kisa meni täysin käsikirjoituksen mukaan, eli kovaa vitosen tänä vuonna tahkonut kaksikko Piesanen-Kekki lähti helteestä huolimatta pitämään tasaista kolmen minuutin vauhtia. Kuka siihen vauhtiin erehtyisi mukaan, tulisi varmasti ennemmin tai myöhemmin selkä edellä vastaan. Seurakaveri-Manninen jäi seuraavana taistelemaan pronssista vetäen Charichan mukaansa. Oletin Rauman, Nummelan ja Keron olevan suunnilleen samassa kunnossa itseni kanssa, joten meidän kesken muodostui kisan pääjoukko, joka päätyi vetämään juurikin noita 75 sekunnin kierroksia.

Miika + 2xJaakko!
Kuva: Pentti Virmalainen

6 kilometriin tultaessa helle alkoi kuitenkin tehdä tehtävänsä ja vauhti alkoi hyytyä n. 1-2 s per kierros. Rauma ja Nummela kiristivätkin tässä vaiheessa tahtia useamman sekunnin per kierros. Pelkästään seuraavan kilometrin aikana eroa välillemme tuli peräti 10 sekuntia. Sain kuitenkin vikalle 2km:lle henkisesti lisää voimia siitä, kun näin Charichan hyytyneen selän tulevan vauhdilla vastaan. 9 kilometriin tultaessa olin jo imenyt Nummelan takaisin kiinni, mutta eroa Raumaan oli yhä samat 10 sekuntia. Viimeisen kierroksen kirin raivoisasti, mutta Rauma oli tilanteen tasalla eikä ollut loppusuoralla yllätettävissä. 

Kaksi ensimmäistä sijaa meni odotetun selvästi Piesaselle (30:09) ja Kekille (30:27). Henrille maistui pronssi hyvälle (31:10), ja hyvää JKU-panosta täydensimme Miikan kanssa 5- ja 8-sijoillamme. Oma tulos 31:36 tyydyttää ollen pieni henkilökohtainen torjuntavoitto, sillä varmaan ensimmäisen kerran ikinä hellekisa tuli nyt hyvin loppuun asti ilman hyytymistä.

Keskisuomalainen antoi kisoille hyvin näkyvyyttä

Seuraavan kerran ratakymppiä on tarjolla Harjulla  Elokuun Kisoissa tiistaina 21.8. Silloin tilauksessa 10 astetta viileämpää keliä!

5/12

5-semma on viimein päätöksessään! Mennään jo pitkästi heinäkuuta, eli tästä lukukaudesta muodostui ennätyspitkä tähänastisista opinnoista. Varsinaisia loppu-exameita ei tälle kesälle ollut kuin kaksi (patologia ja genetiikka), mutta molemmat niistä oli aikataulutettu vasta aikaisintaan kesä-heinäkuun vaihteeseen.

Myös kulunut kevät teetätti toki paljon työtä, mutta samalla tavalla ei tullut niin sanotusti äitiä ikävä kuten 3- ja 4-semman aikana. Pääsiäisestä eteenpäin välikokeita oli paria poikkeusta lukuun ottamatta joka viikko. Ne oli kuitenkin kaikeksi onneksi aikataulutettu vähemmän hektisesti, eli viikkoa kohti kokeita ei ollut yhtä enempää. 

Kursseista kirurgia vaihtui korva-, nenä- ja kurkkutauteihin, ja reumatologian tilalle tuli genetiikan kurssi onkologian perusteista. Muut kurssit jatkuivat normaalisti: kardiologia, farmakologian parit välikokeet (puuduttavaa, mutta samalla mielenkiintoista avaten kokonaan uuden maailman), sekä lisäksi patoanatomian ja -fysiologian neljät välikokeet.

Patologiasta oli siis lukukauden lopuksi erittäin työläs loppu-exami, joka sisälsi tämän ja viime vuoden kurssit (yht. 10 välikoetta). Koe käsitti 150 monivalintaa, 2 patologin mikroskooppinäytettä ja 2 sisätauteihin kuuluvaa käytännön casea.

Nyt on kiva fiilis jäädä lomille: ehdin pikaisesti latailemaan akkuja ennen Kalevan Kisojen kymppiä, joka juostaan 19. päivä. Touko-kesäkuussa ei ollut mitään saumaa radalla kisailuun, joten yhden kuntopiikin taktiikalla mennään... 😀  Elokuussa puolestaan odottaa ensimmäiset kesätyöt valkotakissa!