Viime viikonlopun Ruotsi-ottelu tarjosi hienon kauden huipennuksen Olympiastadionilla. Kokemuksena kaikki se - kutkuttava ennakkoasetelma, joukkuetaktiikka, urheilijaesittely maan alta savuavasta "luolasta", pimenevä ilta ja monituhatpäisen yleisön kova kannustus kisan aikana - oli ensikertalaiselle vielä upeampia kuin sitä etukäteen uskalsi kuvitella. Tämän lisäksi itselleni oli henkilökohtaisesti erittäin palkitsevaa päästä juoksemaan vielä kerran Stadikalla ennen monivuotisen remontin alkamista. Edellisestä keikasta olikin vierähtänyt muutama hetki: se oli vuonna 2005 FJG:ssä yleisurheilun MM-kisojen aattona...
Viikonloppu ei sentään mennyt pelkästään fiilistellessä, vaan lauantaina myös kisaltiin ihan tosissaan. Oma juoksu meni viimeaikaisten vaikeuksien jälkeen sen verran hyvin, että siihen voi olla tyytyväinen. Itseluottamus ei nimittäin huonon kenraalin vuoksi ollut ihan tapissaan: radalla en uskaltanut viikolla käydä ollenkaan, alla oli sentään hyvä keskiviikkona 3.20:n vauhdilla juostu kutonen. Viivalla alkoi kuitenkin olla sellainen lataus, että siinä hetkessä ei voinut enää juosta huonosti.
Kun sijapisteistä kerran taistellaan, hyvän taktiikan luonti on olennainen osa maaottelua. Oletimme kovan ennätyksen omaavan kahden ruotsalaisen lähtevän heti paukusta kovaa vetoon, tai sitten edes kohtalaista vauhtia, jossa porukan ennakolta heikoin maileri pysyy mukana. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei toteutunut, vaan kisa meni ekan parin kierroksen aikana ihan kävelyksi (75s). Tässä vaiheessa itseltäni petti ensimmäisenä pokka, ja jouduin lähtemään jo tässä vaiheessa kisaa ennalta sovittuun vuorovetoon Jokisen kanssa. Pidimme yllä sellaista sopivan reipasta vauhtia (69-70s), joka ei liiaksi syönyt omia voimiamme. Puolimatkaan tultaessa ruotsalaiset tunkivat väliin ja pitivät Jokisen yksin kärjesssä. Tultaessa 3600 metriin Ruotsin Daniel Lundgren lähti typerästi tunkemaan keittiön kautta Jokisen rinnalle. Tässä kävi odotetusti, ja Lundgren tuli kampittaneeksi pitkäaskelisen Jokisen nurin. Ruotsalainen selvisi kaatumisesta kuin ihmeen kaupalla suoraan jaloilleen ja samalla Ruotsin kokenut kettu Uhrbom alkoi lisätä vauhtia tuntuvasti, minä ja Kekki perässä. Kierrosajat alkoivat painua 66-64 sekuntiin. Maahan tallautunut Jokinen jäi tässä vaiheessa harmittavasti kymmeniä metrejä. Poikkeuksellisen pitkä loppuveto vei itseltäni viimeisen vaihteen ja kellon soidessa eroa muodostui ratkaisevat pari sekuntia. Ennätykseensä ja lopulta kakkoseksi hienosti venynyt Kekki pysyi voittotaistelussa mukana aina loppusuoralle saakka, mutta hänkään ei mahtanut mitään voittaja-Ekille, joka tuli viimeisen tonnin 2.36 ja kirikierroksen 58 sekuntiin.
Lundgren lopulta ymmärrettävästi hylättiin törttöilynsä takia, ja oma sijoitus nousi näin ollen neljänneksi. Koko maaottelussa Suomi hävisi sekä miehissä että naisissa, mutta erot pienentyivät selvästi viime vuodesta. Loppupisteitä tärkeämpää näissä kekkereissä on kuitenkin hyvät skabat ja maailmassa ainutlaatuisen maaottelutunnelman säilyttäminen jatkossakin!
 |
Här är stora disknings - dramat i Finnkampen
Näin näyttävästi ruotsalainen Expressen uutisoi diskauksesta - tietenkin ruotsalaista puolustaen!
|
Yle Areena
|
Onnittelut neljännestä sijasta ja hyvästä juoksusta! Harmillista oli katsoa ruotsalaisten "kampituksia" pariinkin otteeseen illan aikana. Joku kerta täytyy itse päästä paikan päälle katsomaan, sillä tunnelma tuntui tosiaan olevan korkealla :)
VastaaPoista