Viimekertainen
tarinointi jäi Pentin Pinkaisuun, josta matka jatkui viikkoa myöhemmin
legendaariseen Karhu-viestiin. Kisa juostiin, kuten monesti ennenkin, todella
kylmissä olosuhteissa sateen vihmoessa tuulen kanssa. JKU pääsi matkaan hieman
varamiehisellä joukkueella, mutta kelvollisesti sijoituimme seurajoukkueiden
sarjassa kolmansiksi TuWe:n ja TuUl:n perässä. Oma juoksu kisan 9,2 km:n
mittaisella ankkuriosuudella oli jo selvästi Pentin Pinkaisua rytmikkäämpää.
Tuloksena oli osuuden toiseksi nopein aika 3:11/km –vauhdilla, mihin olin
todella tyytyväinen.
Karhu-viestin
jälkeen tiet alkoivat olla jo sen verran sulia, että harjoitusohjelmaan mukaan
tulivat myös pidemmät mäkivedot. Näistä 2 minuutin vedoista jalat tuntuivat
olevan ihmeissään. Kaksi viikkoa Karhu-viestin jälkeen juostussa
Pyynikkijuoksussa hyvä kulku oli vaihtunut tahmeampaan menoon. Maasto Pyynikin
kympillä oli vielä odotettuakin hurjempi ja pienen kanttaamisen seurauksena
käteen jäi pelkkä luu: 9:s sija ajalla 34:27.
Seuraavalle
viikolle harjoitusohjelmaa oli pakko keventää mäkien osalta, jotta palautuminen
lähtisi käyntiin. Ennen SM-maastoja oli hyvä saada yksi maastostartti alle. Sen
kävin juoksemassa 6 päivää Pyynikin jälkeen aluemestaruusmaastoissa
Kaustisella. Palautumisaika tähän tuntui olevan hilkulla, mutta riitti nippa
nappa. Juoksu kulki upottavasta ja mäkisestä reitistä huolimatta hyvin. Pystyin
hallitsemaan juoksua koko matkan ja pienellä vauhdinvaihtelulla pudottamaan
muut juoksijat kyydistä, paitsi Kalajoen Junkkarien Tapani Kärjän. Kärjä pysyi
mukana kuin liimattu ja tuuppasi lopussa vielä ohi. Sekunnin kiritappio ei
tässä kuitenkaan harmittanut; kevään ainoa tavoite on asetettu tämän
viikonlopun SM-maastoihin. Siellä JKU:n miehillä on puolustettavanaan pitkän
matkan joukkuemestaruus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti