sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Tet Riga Marathon 10km voitto!


Toukokuun kolmantena viikonlopuna järjestettävä Riga Marathon on muodostunut jokavuotiseksi perinteeksi täällä Riiassa asuessani. Ensimmäisenä keväänä juoksin puolimaratonin, ja seuraavina vuosina olen keskittynyt lyhyemmälle 10 kilometrin matkalle. Tähän asti tuloksena on aina ollut paikka podiumilla (2:nen 2017 ja 2018), mutta voitto on ollut yhä saavuttamatta. 

Keli kisaviikon aikana muuttui varsin dramaattisesti: Siinä missä alkuviikko oli monta viikkoa jatkuneen kylmän ilmarintaman vuoksi varsin viileä (max 10*C), keli alkoi yhtäkkiä lämmetä viikonlopulle nopeasti. Pidemmät matkat kisattiin sunnuntaina jo aikaisin aamusta, mutta niissäkin lämpötila alkoi lähestyä hellelukemia, etenkin maratonin loppuvaiheessa. Kymppi juostiin alkuiltapäivästä. Mittarissa oli jo tässä vaiheessa +27 astetta  (päivän ylin +29) auringon hohkatessa pilvettömältä taivaalta.

Kuumasta kelistä huolimatta aloitin ns. normivauhtia, koska pöytätasaiset ensimmäiset kilometrit ovat kilpailun nopeimmat ennen raskaampaa osuutta sillan yli. Kaksi ekaa kilsaa tulivat 2:59 ja 2:57, mutta jo kolmannella kilsalla kova kuumuus alkoi tuntua (3:08). Seuraavat kilsat sillalle 3:14, takana olevan mäen päälle 3:18 ja takaisin sillalle navakassa tuulessa peräti 3:22. Tästä eteenpäin loppu oli pelkkää maalin odottelua. Ero takana tuleviin alkoi olla jo toista sataa metriä; piti vain yrittää säilyttää johto loppuun asti. Vesipisteitä oli onneksi kiitettävästi 2km:n välein, joten pääsin aina jokaisella niistä kittaamaan vettä kuivaan kurkkuun ja kaatamaan kahmalokaupalla sitä niskaani. Seuraavat kilsat keskustassa 3:11, 3:17, 3:12, 3:09, ja siihen vielä 300m päälle (ilmeisesti hieman ylimääräistä tuli pujoteltua maratoonareiden välissä, sillä mittari näytti matkaksi vielä n. 100 metriä enemmän kuin viime vuonna). Loppuaika hellekelissä jäi siis vaatimattomaksi (32:38)  ollen noin minuutin heikompi kuin kahtena edellisvuotena. Tästä huolimatta oli makeaa päästä katkaisemaan maalinauhaa isoimmassa kisassa urallani. Seuraavat sijat menivät latvialaiselle Macukselle (33:16) ja italialaiselle Pifferille (34:27).

Riga Marathonille myönnettin täksi vuodeksi upgradaus IAAF Gold Label -luokkaan, ainoana pohjoiseurooppalaisena kaupunkina. Tämän myötä osallistujamäärät kasvoivat nyt merkittävästi, ja maratonille oli kutsuttu entistä kovempia afrikkalaisia juoksijoita. Kisan aattona sain tietää, että Gold Labelin ansiosta maratonilla olisi tarjolla villi kortti MM-Dohaan peräti 10 parhaalle. Aiemmin oli ainoastaan tiedossani, että top-5 ansaitsisi paikan Tokion Olympialaisiin. Epäilin, että uutena kisana Riian eliitin laajuus ei välttämättä olisi vielä samalla tasolla kuin muissa jo perinteeksi muodostuneissa Gold Label -kisoissa. Maratonia kuitenkaan harvemmin juostaan onnistuneesti läpi ilman kunnon maratonkeskittyneisyyttä ja tankkausta, joten en nähnyt järkeväksi vaihtaa ex-tempore ilmoittautumistani kympiltä maratonille. Kärjesssä mentiin aamun lämpenevästä säästä huolimatta kovaa (uusi reittiennätys 2:08.51), mutta kuinka ollakaan, odottamattoman monen keskeytettyä 10. sija olisi lohjennut inhimillisellä ajalla 2:25, mikä kieltämättä jätti hieman hampaan koloon...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti