Niin se on aika vierähtänyt, että aikaa kauan odotettuun New Yorkin maratoniin on enää tasan viikko! Tässä muutamia pohdintoja, joita on tullut mietiskeltyä harjoittelun lomassa Joutsenon SM-maratonin jälkeen.
Ensi alkuun on todettava, että on tämä maratonharjoittelu vaan kovaa touhua! Kelien kylmetessä on eteen tullut hetki jos toinenkin, kun on huomannut ajattelevansa, kuinka mukavaa olisikin mennä lämpöiseen halliin tekemään vanhaa tuttua 200 metrin määräintervallitreeniä sen sijaan, että lähtee ulos räntäsateeseen juoksemaan 20km:n reipasta, koska maratoonarit harjoittelevat niin. Hatunnosto siis niille, jotka tätä "työkseen" vielä tekevät! Ennen näitä työmiehiä oli Suomessa enemmänkin, mutta heitä ei valitettavasti (itsekään) osannut tarpeeksi arvostaa, koska oma pääfokus oli lyhyemmillä ratamatkoilla. Ainakin yksi tällainen suomalaisen sisukkuuden perikuva vielä löytyy, nimittäin hyvä seurakaverini Henri Manninen. Henri jos joku on raatanut vuosikaudet tiestöllä ja jättänyt muille Suomessa (ja jopa Jenkeissä) yllättävän yleisen kilpailun siitä, kuka juoksee koviten kaikista pienimmillä harjoitusmäärillä ja kuinka kovaa kukin juoksi (tai olisi ehjänä ollessaan juossut) kuinkakin monesta vammaviikosta huolimatta. Olikin erittäin hienoa päästä paikan päälle Berliiniin seuraamaan, kuinka kova työ lopulta palkittiin Henrin alittaessa SUL:n asettaman MM-rajan nippa nappa 17 sekunnilla. Tässä vielä erikseen mainittakoon, että virallinen IAAF:n raja oli tätä minuutin verran löysempi, joten SUL:n ns. premium-valintastrategiaa ja -motiiveja ei voi kuin ihmetellä!
Ja sitten omaan maratonvalmistautumiseen. Palautuminen SM-maratonista kävi yllättävän nopeasti, vaikka lihaksisto kisan loppuvaiheessa joutui tosi koville. Siinä missä esimerkiksi kevään SM-puolikkaasta kesti palautua lähes pari viikkoa, nyt selvisin kolmella lepopäivällä ja kuudella kevyellä lenkkipäivällä. Tästä New Yorkin maratoniin oli aikaa enää 5 viikkoa. Koska aikaa ei ollut juuri hukattavaksi, päädyimme valmentajan kanssa harjoitelemaan tiukasti ainakin 4 viikkoa putkeen eli lähes lopppuun asti. Rytmitykseksi mukautui päivätasolla 1:1, eli joka toinen päivä oli kova päivä ja joka toinen palautuspäivä. Kova tarkoitti pääasiassa tehollisesti puolikovaa, mutta määrällisesti hyvin raskaita päiviä, jossa kilsat pyörivät 30-35:ssä. Kevyinä päivinä kilsoja tuli n. 20, eli yleensä parin lenkin verran. Lyhyt summaus neljästä viikosta:
VKO 40: "viikko 1"
MA
Ap: 4km
TI
Ap: 6km+2x100m
Ip: 20km+5x100m
KE
Ap: 6km+3x100m+kuntopiiri
Ip: Ver+15km "tandvärk" sis. 100m kovaa joka km
TO
Ap: 8km+5x100m
Ip: 15km+2x10x100m
PE
Ap: 6km+5x100m+kuntopiiri
Ip: 17km+5x100m
LA
Ap: 4km
Ip: TV 28km
SU
Ip: 10km
144km
VKO 41: "viikko 2"
MA
Ap: 8km+6x100m
Ip: Ver+VK 8 mailia maastossa + 6x100m
TI
Ap: 10km+6x100m
Ip: 11km+6x100m
KE
Ap: 10km+5x100m+kuntopiiri
Ip: Ver+20km "tandvärk" sis. 100m kovaa joka km
TO
Ap: 6km
Ip: Ver+loikat+portaat 4x4x13s+2x10x100m
I: 9km
PE
Ap: 6km+5x100m+kuntopiiri
Ip: 16km+6x100m
LA
Ap: 35km, josta vikat 5km maratonvauhtia
SU
Ip: 13km+10x100m
185km
VKO 42: "viikko 3"
MA
Ip: Ver+VK 10 mailia maastossa + 5x100m
TI
Ap: 6km+5x100m+kuntopiiri
Ip: 10km+6x100m
KE
Ap: 10km+3x100m+kuntopiiri
Ip: Ver+10km "tandvärk" sis. 10s kovaa joka km
TO
Ap: Ver + mäkivedot 6x540m + 10x100m
Ip: 6km
PE
Ap: 8km
Ip: 10km+5x100m
LA
Ip: Ver + Pihtisalmen Retro 9,4km 30:45 4:s
SU
Ip: 31km+6x100m
150km
VKO 43: "viikko 4"
MA
Ap: 10km+5x100m+kuntopiiri
Ip: Ver+VK 10 mailia maastossa + 5x100m
TI
Ap: 8km
Ip: 11km+5x100m
KE
Ap: 10km+6x100m+kuntopiiri
Ip: Ver+TV 20km
TO
Ip: Ver + vetoja 3x2000m hallissa, pal. 2': 6:45
I: 10km
PE
Ap: 10km matolla
Ip: 10km matolla
LA
Ap: 26km
SU
Ip: 15km+10x100m
172km
Kuukausi meni siis lähestulkoon nappiin. Fiilis on nyt pidempien lenkkien ansiosta sellainen, että jaksamisesta homman ei pitäisi jäädä kiinni niin kuin viimeksi. Riittääkö sitten vauhti? Reilu viikko sitten Pihtisalmen Retrossa ei riittänyt: löytyi vain yksi maratonvaihde, jolla tuli 1,5 minuuttia turpiin Andi Nootille ja Antti-Pekka Niinistölle. No tämä oli odotettavissa nousukuntoista AP:tä vastaan, joka on Suomen parhaimpia vääntäjiä tuollaisissa maastoissa. Toisaalta montussa oleminen ei haittaa, kunhan pitää tikapuut käden ulottuvilla! Miinusta sen sijaan tulee sitkeästä flunssasta, joka iski parina seuraavana kylmänä ja sateisena päivänä. Loppuviikon harjoittelua joutui tämän vuoksi säätämään jonkun verran, mutta yhtään taukoa ei onneksi ole tarvinnut pitää. Toivotaan, että olo rupeaisi parantumaan viimeistään tiistain jälkeen, kun keventely ja tankkaus alkavat. Lento New Yorkiin on perjantaina, ja kisa juostaan sunnuntaiaamuna klo 9:40 eli Suomen aikaa klo 16:40. Pidähän numero 296 seurannassa!
Mallikasta maratontreeniä! Tandvärkkiä ja 30+ ihan suomenennätysmiehen opein.
VastaaPoistaToki seurataan sunnuntaina! Mikäs on tavoitteena? Pystyykö 35 -treenin vika vitosesta päättelemään? :)
Ennätys toki on kiikarissa, mutta sääennuste ei ole ainakaan tällä hetkellä kovin lupaava kovan vastatuulen vuoksi.
VastaaPoistaNiin, jos ei muuta niin kai se pitkän lenkin loppunosto antaa ainakin itseluottamusta ja "kuntoa" siihen, että kisa tulisi tällä kertaa tasavauhtisena loppuun asti.