perjantai 1. heinäkuuta 2016

Erilainen kesä

Ryhmäkuva 1-semman viimeisen kokeen jälkeen
Ensimmäisen lukukauden lääketieteen opinnot RSU:ssa ovat onnistuneesti takana. Hetken hengähdystauko kesälomalla on nyt enemmän kuin tarpeen ennen kuin homma taas jatkuu syyskuun alussa. Kulunut kevät oli monellakin tapaa mielenkiintoinen ja opettavainen: ulkomailla asuminen ja opiskelu erilaisen kulttuurin keskellä on aina henkisen kasvun paikka, vaikken itsekään ollut jenkkivuosien jäljiltä ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Opiskelutahtikin tuntui välistä rankalta: uutta asiaa tuli opittua ainakin "vuoden edestä", vaikka ensimmäinen lukukausi onkin vielä paljolti totuttelua uuteen opiskelutapaan. Onneksi kansainvälinen opiskeluryhmämme on erittäin mukava: meitä on 7 saksalaista, 3 suomalaista, 2 intialaista ja 1 ruotsalainen.

Kotikatu. Kuva: Wikipedia
Lukujärjestys on kaikille opiskelijoille sama eikä siinä ole yhtä valinnaiskurssia lukuun ottamatta joustovaraa: ensimmäiset pari vuotta kuluvat lähes puhtaasti koulumaisen teoriaopetuksen parissa. Kursseja on eri mittaisia: osa kestää vain muutaman viikon, kun taas osa koko lukukauden sisältäen 2-4 välikoetta (läpi on päästävä 3 yrityksellä) sekä loppukokeen (mahdollisuus uusia kerran). Kokeista on päästävä läpi kyseisen semman aikana; muuten edessä on etenemiseste ja semman uusiminen. Ensimmäisen lukukauden ohjelmassa minulla oli anatomiaa (luista, kaikista niiden osista, nivelsiteistä, lihaksista, faskioista ja jänteistä  teoriamonivalintakokeet sekä jänskät käytännön näyttökokeet koko luokan edessä), molekyylibiologiaa (esseekysymyksiä solujen kommunikoinnista, jakautumisesta ja sairauksista), solubiologiaa (solujen ja kudosten rakenne, aineenvaihdunta, mikroskopia ja piirtäminen!), kemiaa (lukion oppimäärä), fysiikkaa (intro lääketieteelliseen fysiikkaan), lääketieteen historiaa (intro; yliopistolla on yksi maailman suurimmista lääketieteen museoista), latinaa (lääketieteen sanojen käyttö ja taivutus), valinnaiskurssi Death&Dying (kuoleman psykologia), filosofiaa (lääkärin etiikka), ensiapukurssi (EA 1&2) sekä tietysti latvian kieltä (hyödyllistä oppia kliinistä vaihetta varten). Päiväohjelma koostui siis keskimäärin parista pakollisesta käytännön (kaksois)tunnista sekä yhdestä 1,5 tunnin luennosta, joihin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa. Tähän tietysti oma lukeminen vielä päälle.

Urheilujen suhteen kuluva kesä tulee valitettavasti olemaan erilainen: alavatsasta löytynyt lihasrepeämä ei ole parantunut toivotulla tavalla, vaikka pidin Riian puolikkaan jälkeen toista kuukautta lepoa. Näin ollen radalle ei tänä kesänä tule olemaan mitään asiaa. Paranemista yritetään nopeuttaa heinäkuun 12. päivä tehtävällä leikkauksella. Toivotaan, että Saken jälki on jälleen yhtä priimaa kuin vuoden 2012 takareisileikkauksessa. Siihen asti pitää vain yrittää ulkoiluttaa ahkerasti fillaria, mitä alavatsa tuntuu hyvin kestävän, ja nauttia hienosta penkkiurheilukesästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti