SM-Maastot, Pudasjärvi

Viimeiset 3 viikkoa ovat kuluneet nopeasti. Tämä päivitys tulee siis jo kotimaan kamaralta! Lukukauden loppu Jenkeissä on aina kiireinen, mutta varsinkin tänä keväänä tehtävää riitti normaaliakin enemmän. Perinteisten loppukokeiden lisäksi oli kaikkea muuta sählättävää kuten kaikkien huonekalujen myynti sekä oman auton ajo 500km:n päähän rannikolle satamaan, mistä se lähtee kuukauden laivamatkalle Suomeen. On myös pitänyt yrittää palautua Konferenssin mestaruuskisojen rankasta triplasta, mikä ei ole edelliset huomioon ottaen ollut mitenkään yksinkertaista. Mies on ollut pihalla, ja paria tukkoista vetotreeniyritystä lukuun ottamatta harjoittelu on sisältänyt vain kevyttä hölkkää.

Nämä olivat siis lähtökohdat tämän kevään SM-Maastoihin, jotka kisailtiin eilen Pudasjärvellä. Suomeen saavuin Atlanta-Miami-Lontoo-Helsinki -lennoiltani keskiviikkona, josta jäi kuitenkin kohtuullisesti aikaa palautua itse kisaan. Mitään erityisempiä henkilökohtaisia tavoitteita en ollut kisaan asettanut vaan tavoitteena oli juosta ensi kertaa joukkuemestaruudesta miesten pitkällä matkalla (12km) Mannisen Henrin ja Takalan Miikan kanssa.

Pudasjärven kylmä keli hieman pelotti monen kuukauden hellejakson jälkeen. Sunnuntain keli oli kuitenkin aurinkoinen ja lämpötila tuntui siedettävältä lyhyissä kisavaatteissa. 2km:n kisareitti oli kovapintainen, mutta mäkeä kyllä riitti kiitettävästi - ainakin siltä se tuntui 6 kertaa sitä kierrettyäni!

Kisa lähti odotetun rauhallisesti liikkeelle ja pysyin kärkiporukassa alkumatkasta. Toiselle kierrokselle edustusoikeuden SM-kisoihin saanut kenialainen Lewis Korir kiihdytti vauhtia ja porukka hajosi. Seuraavat 3 kierrosta menivät siten, että jäin yksin juoksemaan vajaa 10s Miikaa perässä, joka puolestaan oli n. 10s kotimaista kärkiporukkaa perässä. Erot alkoivat kasvaa 5. kierroksella, kun kärkiporukka alkoi taistella mitalisijoista ja itselle taas viimeiset pari kierrosta olivat liikaa. Hyydyin Miikan vauhdista ja välimatka pääsi tuplaantumaan. Maaliin saavuin kuitenkin 7:ntenä ajassa 39:25. Kun Henri hoiti leiviskänsä ansiokkaasti ottamalla pronssin ja kun Miika oli kisan kuudes, pääsimme pokkaamaan Suomen mestaruuden niukasti ennen Turun Urheiluliittoa. Juoksu ei ollut herkkää, mutta mestaruus maistui!

Seuraavana tavoitteena on vain saada jalat palautuneeseen tilaan ja välttää viime vuoden virheet, jotta kotimainen kesä ei menisi kisailun osalta jälleen penkin alle…